INTERVENSAUN KAMARADA SEKRETARIU JERAL PARTIDU FRETILIN,
DR. MARI ALKATIRI IHA DEBATE JENERALIDADE OJE 2015
Prezidenti
Parlamentu Nasionál, Exelensia Senhor Primeiru Ministru no Exelensia
Membru Meja (Parlamentu Nasionál), Ilustri Deputadu I Membru governu,
rona nain iha Timor Leste tomak.
Hau
hakerak tiha buat ruma ona (hakerek tiha ona intervensaun pur eskrita)
maibe akompaña ho detaillu, Sua Exelensia Primeiru Ministru nian, hau
hanoin diak liu hau koalia improvismu deit.
Iha
tinan rua nia laran ona mak, iha Parlamentu ida ne’e (Parlamentu
Nasionál Timor Leste) FRETILIN ho nia postura fóun mai hatudu sentidu
estadu , kultura institusional estadu , atu tau ás liu interese estadu
ho interese povu nian, duke interese partidu ka grupu ida-idak nian.
Bainhira
ami (FRETILIN) deside ho postura fóun ne’e atu servisu hamutuk iha
konseitu ida ke ami rasik defende, akordu Esidensial Parlamentar
Pontual, ami nia objetivu atu kontribui duni ba paz establidade, mais
liliu ho paz establidade atu lori rai ida ne’e ba dezenvolvimentu.
Tanba
ne’e , liu tinan rua ona ami akompaña ho interese boót, (ba) ejekusaun
orsamentu ne’ebé ami rasik vota afavor, ami rasik aprova, ami akompaña
ho interese boót para bele komprende lolos saida mak difikuldade governu
ninian, atu ejekuta orsamentu ida ne’e ho kualidade. Saida mak ami hare
taxa ejekusaun boót duni maibe kualidade seidauk boót hanesan taxa
ejekusaun.
Tanba ne’e, Senhor Primeiru Ministru, Senhor Prezidenti
Ami
mai fila - fali ohin para atu hahu debate ba orsamentu jerál 2015,
esperitu ida ne’e duni atu komtribui ho vontade ida ne’e duni atu
hametin tan kapasidade ita nian, para atu lori dezenvolvimentu ne’e ba
oin. Kuandu hau dehan kapasidade ejekusaun governu nian, la fó kualidade
ba ejekusaun ida ne’e, hau dehan mos Parlamentu Nasionál rasik,
lakonsege akompaña prosesu fiskalizasaun ida para bele ajuda governu
para ejekuta ho didiak orsamentu boót ke ita iha.
Hau dehan deit, Senhor Primeiru Ministru no Senhor Prezidenti, Ilustri Deputadu no membru Governu.
Orsamentu
ida ke $ 1.5 / 1.6 billoens de dollars, ne’e orsamentu ida ke boót ba
pupulasaun ida um millaun habitantes, hau rasik defende pontu devista
ida katak, ita tenki defende kapital riska ida para atu hahu prosesu
dezenvolvimentu , ita persija duni iha brani iha korazen, para atu
investe iha ita nia ekonomia para atu lori dezenvolvimentu ne’e ba oin,
maibe ita tenki iha kuidadu tanba ohin loron ita halo jestaun ba
abondansia, osan barak mak ita hotu tenki jere, osan barak mak governu
tenki jere, (tanba) jestaun da abondansia ne’e susar teb-tebes, liliu
kuandu makina ida atu halo jestaun todan demais (estrutura governu ida
boot demais) I lakonsege duni akompaña lideransa makina ne’e nia
vontade, ne’emak ita hare dadauk, lideransa makina governu hatudu momos
tiha ona katak, hakarak atinji objetivu ida ke diak hakarak duni lori
dezenvolvimentu ba rai ida ne’e, dezenvolvimentu (ida) ho kualidade,
maibe makina ida ne’e tomak todan demais , makina ne’e tomak la akompaña
lideransa makina ida ne’e nian.
Ne’e
mak ita hare dadauk biar taxa ejekusaun boót, ita hare kualidade
ejekusaun laiha, ohin governu mai husu tan osan mais ou menus (billoens)
$1.57 Milloens, hau bele dehan osan ne’e bele la boót, osan ne’e
nesesariu duni saida mak ita persija para atu halao dezenvolvimentu ba
rai ida ne’e, hau husu deit ita nia kapasidade atu ejekuta osan ne’e sae
ona toó iha ne’ebé? Para ita bele dehan osan ne’e sei bele servisu diak
duni ba ita nia ekonomia , hau husu deit ita atu investe iha saida? ita
atu diversifika iha ekonomia , mais ita seidauk define didiak baze
ekonomia ita nia mak saida? Ita dehan deit 60% populasaun moris iha iha
kanpu(agrikultura), taun baze ba ekonomia pelumenus tinan 10 mai oin,
baze ita nia ekonomia mak saida ? maka industria petrolifeiru ka? (iha)
agrikultura pekuaria? Ne’e importante ita tenki define .
Investe
iha edukasaun, investe iha saudé ne’e kapitál humanu importante tebes
maibe, makina iha saudé, makina iha edukasaun konsege duni uja osan
barbarak ne’e, para investimentu ne’e fó rejultadu ida ke diak, hau husu
deskulpa mais hau la hare! Hau la hare ida ne’e.
Investe
iha infraestrutura , importantismu, se laiha infrastrutura laiha
dezenvolvimentu, ekonomia la lao, mais ejekusaun ne’ebé halo iha
infraestrutura nia kualidade toó iha ne’ebé? hau hanoin ita bele servisu
hamutuk nafatin para buat sira ne’e hotu, hau laos mai kritika, hau mai
dehan saida mak sala, sala duni, (tanba) vontade ita nian buat ida, ita
nia servisu lao oin seluk, vontade lideransa makina nian buat ida ita
nia servisu lao oin seluk, ne’emak importante.
Orsamentu
tinan-tinan ho objetivu klaru tebes ho diskute , husi deskursu senhor
Primeiru Ministru ninian, ita hare saida mak atu atinji , klaru ita hare
aloka osan sira ne’e ho objetivu saida? Klaristimu hau lakohi kontesta
buat ida ne’e, hau lakohi dehan hasai osan husi fundu minarai $689
milloens mais duke rendementu sustentavel ne’e sala, hau lakohi atu
koalia hanesan ne’e. Hau dehan mak ida ne’e $689 milloens ne’ebé atu
investe ne’e ita iha kapasiade duni atu investe ka lae? Osan minarai,
ita tenki uja osan minarai ne’e hanesan tusan ida, se ita iha tusan ida
atu uja, ita tenki hatene retornu laos atu selu deit tusan ne’e, ( maibe
tenki) atu iha funan para lori ita ba dezenvolvimentu, ne’emak
importante.
Ne’e
signifika saida? Katak liliu governu tenki iha kapasidade atu dinamiku
liu iha investimentu ho ejekusaun orsamentu ho kualidade, para atu ita
bele mos kumpri ho ita nia programa rasik , programa ke ita aprezenta ho
objetivu ida ke ita defini ne’e ita nian hotu maibe, hau nia duvida mak
nafatin ida ne’e. 2015 ita espera katak inflasaun labele liu husi 5% ou
4%, 2015 ita espera katak kresimentu ekonomiku la hatene hira? Mais
2015 saida mak atu akontese iha dezenvolvimentu umanu, ne’emos ita tenki
hare, komponente dezenvolvimentu umanu, dezenvolvimentu social , iha
prosesu dezenvolvimentu nasionál ita tenki fó importansia liu.
Dala
barak ita dehan, povu hotu agora iha kualidiade de vida diak liu tanba
elitrisidade tama kuaze uma hot-hotu, tebes duni maibe ita mos tenki iha
kapasidade atu hatudu ba povu halo nusa mak nia atu uja elitrisidade
ida ne’e, purque iha fatin ne’ebé deit mak ita ba, ahi (elitrisidade)
lakan loron lakan kalan, ne’e signifika katak despeza ke la fó rejultadu
buat ida, la lori retronu mai nasaun, ita tenki hahu komesa iha ne’e,
buat kiik ke tau hamutuk sai boót, (osan) $100 ital milloens de dollars
ba elitrisidade so ba (sosa) mina deit, seidauk konta buat seluk, ita
investe iha agrikultura tebes duni traktores barbarak , motivadores
barbarak, mais ita halo ona estuda ida para hare rejultadu ke ita
investe iha agrikultura ne’e koresponde lolos, ba investimentu ida
ne’ebé ita halo ona iha agrikultura ka lae? Estudu ida ne’e importante
tebes ke ita atu halo, para ita bele hatene lolos sala iha ne’ebé? Los
iha ne’ebé? Saida mak los ita hadia tan, saida mak sala ita kuriji , ita
investe iha fórmasaun kuadrus a nivél de saudé, mais ita laiha planu
para enkuadra kuadru sira ne’ebé sai husi universitariu, ita investe mos
ba dezenvolvimentu capital umanu iha fatin bar-barak, maibe ema barak
mai ho fórmasaun maibe la hetan enkuadramentu, ne’emak ita akompanha no
ita hare dadauk, tanba ne’e ita hotu hare halo nusa atu korije.
Ita
hatene mos katak, Minarai Bayu Undang nian la toó 2021 kala maran ona,
toó iha ne’ebé? iha 2018 dehan ita bele iha ona $20 billoens, se la
investe iha ekonomia ke bele fó retornu mai ita, iha tenpu badak tinan
10 tan osan minarai la konsege ona sustenta ita nia orsamentu, ne’e bele
dehan sei provoka krize boót ida, tanba ne’e saida mak ita hot-hotu
tenki halo hamutuk , ita halo nusa mak ita bele halao dezenvolvimentu
ida hahu husi baze, tebes duni entaun baze ba ekonomia ne’e saida?
Ita
hatene katak ita nia rai kiik, rai ke haleu ita boót, merkadu boót ba
saida? Mak ita bele uja, ita labele sai deit rai ida atu sai distinu ba
importa sasan, ita tenki komesa halo produsaun lao para bele mos faan
sasan ba liur, exportasaun. Ne’e ministeiru ida-idak nia relatoriu iha
ne’ebé? Para hatudu saida mak konsege duni halo, agrikultura saida tan
mak exporta ona, Komerciu industria saida mak mak halo ona, simu husi
ministeriu sira seluk atu exporta.
Tanba
ne’e ami mai hanesan FRETILIN ho vontade nafatin atu koopera, mais ami
hanoin katak ami nia pozisaun tenkiser kritiku , kritiku para atu hadia,
kritika para atu hametin .
Entaun
senhor primeiru ministru ita boót nia intervensaun furak tebes, ita
boót tenki buka dalan atu implementa saida mak hatama iha intervensaun,
povu tomak hein hela halo nusa mak rejultadu ne’e atu mai duni benefisia
povu, povu tomak ita tun ba baze hare, nia hakarak nia agrikultura lao,
povu hakarak duni iha merkadu ba nia produtu sira, ne’e realidade, povu
tomak hakarak bemos, elitrisidade iha ona mais bemos seidauk toó fatin
hot-hotu.
Hau
laos dehan ita tenki halo politika tinan ida deit, ou tinan rua ona,
mais politika klaru ona, difinisaun atu ejekuta klaru ona, halo nusa atu
ejekuta Primeiru Ministru? halo nusa mak ita nia labarik sira ne’ebé
lorloron ba eskola ne’e sai husi eskola ho nia ulun ida oin seluk,
matenek liu, halo nusa mak tinan-tinan ita ba wisuda ita ba graduasaun,
ita hare sira ne’ebé hasai kursu lisensiadu iha ne’e, lisensiadu iha
ne’eba, ita bele konta ho sira hanesan kuadrus para atu halao
dezenvolvimentu ba oin, halo nusa mak ita nia doutores sira bele tun ba
baze ho kondisoens para atu kura ema, para atu hadook ema husi moras,
halo nusa mak ita nia majistradu sira, ho tribunais , bele iha
kondisoens diak liu no kapasidade diak liu bele lori justisa ne’e ba
oin, halo nusa mak ita nia ingeneru no arkitetu sira labele hanesan
servisu , asesores mak hatudu fali sira , servisu lolos halo nusa? Buat
sira ne’e hotu mak ita hotu tenki hamutuk para atu halao ba oin.
Exelensia Senhor Prezidenti no Primeiru Ministru.
Ita
agora dadauk iha kondisaun ida ke diak liu iha mundu para atu lori
dezenvolvimentu ba oin, ita iha osan, ita iha paz no establidade , ita
komesa hanoin katak persija konsesus nasionál para atu halo medidas
estruturantes, ita komesa hanoin katak halo nusa para hadook konflitu
iha ita nia rain. Kondisoens hanesan ne’e laiha rai barak iha mundu ho
kondisoens hanesan ne’e, so Timor Leste iha kondisoens tomak para atu
lori rai ne’e ba oin, ita nia obrigasoens atu kaer kondisoens sira ne’e,
para atu hare saida kondisoens sujetivas no saida mak kondisoens
objetivas, hau hanoin ita nia frakeza sei iha subjetivu, objetivamente
ita iha kondisoens ona mais subjetivamente ita seidauk iha kondisoens ,
ne’emak halo ita adveses ita reseu tebes , se objetivamente ita nia
kondisoens no subjetivamente iha kondisoens para atu aproveita
kondisoens objetivas , para bele haburas tan ita ni rikusoin, susar
tebes ita la hatene los dalan ida ne’ebé mak ita atu tuir.
Dalan
mak ida deit, ita hotu dehan, investe iha ekonomia, mais investe iha
ekonomia signifika saida? Investe hira para atu fóti hira ou lori fila
hira, ne’emak importante atu hare.
Hau
nia lia fuan la naruk tan ona, hau bele garante deit mak povu tomak ba
senhor Primeiru Pinistru no Presidenti Parlamentu katak FRETILIN nia
postura nia baze mak atu tau interese estadu nia leten, nia postura fóun
nia baze mak ida ne’e. Atu tau interese estadu iha leten, FRETILIN mos
labele lakon nia kapasdade kritika , labele lakon sentidu kritiku, se
FRETILIN mak lakon buat ida ne’e, entun ita la hatene interese estadu
mak saida loos, saida mak interese estadu.
Tanba
ne’e,hau nia lia fuan mak la monu ba imi nia laran karik, hau husu
deskulpa FRETILIN nia pozisaun mak ne’e, interese estadu iha leten, vida
institusional estadu I kultura de estadu, mak ne’e deit.
Informasaun kompletu Kontak Media Office Bancada FRETILIN, ABA 77058111, Ono 77706552